11.2.2016

Geologista perustutkimusta tarvitaan turvallisen ydinjätehuollon suunnitteluun

Teksti:
Timo Ruskeeniemi, tutkija

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskonseptin keskeinen käsite on pitkäaikaisturvallisuus. Radioaktiivinen jäte tule eristää biosfääristä ja ihmisistä 100 000 tai jopa miljoonan vuoden ajaksi. Loppusijoitustilan pysyvyyttä vaarantavien riskitekijöiden arvioimiseksi tarvitaan runsaasti tutkimustietoa luontaisista geologisista ja ilmastoon liittyvistä prosesseista. Luonnonanalogioitten tutkimus on osoittautunut käyttökelpoiseksi tavaksi kerätä geologista tietoa pitkän aikavälin muutoksista. Luonnonanalogialla tarkoitetaan luonnossa olevaa kohdetta, joka vastaa ominaisuuksilta jotakin loppusijoitustilan osaa, esim. uraaniesiintymä voi edustaa käytettyä ydinpolttoainetta. Näiden tutkimusten etuna lyhytkestoisiin ja yksinkertaistettuihin koejärjestelyihin on se, että voidaan tehdä havaintoja myös erittäin hitaasti etenevistä ilmiöistä. GTK on ollut mukana monissa merkittävissä luonnonanalogia projekteissa 1990-luvulta lähtien.

Vuonna 1985 perustettiin Natural Analogue Working Group (NAWG) edistämään luonnonanalogia-tutkimusten käyttöä radioaktiivisten ja myrkyllisten aineiden jätehuollossa. Tällä hetkellä NAWG:ssa on jäseniä 19:sta maasta. Järjestö pitää joka toinen vuosi kokouksen jonkin tietyn teeman ympärillä. Järjestyksessään neljästoista Workshop pidettiin viime vuoden kesäkuussa Olkiluodossa. Ajoitus oli erityisen hyvä Suomessa järjestettävälle kokoukselle, koska Posiva sai loppuvuodesta ensimmäisenä maailmassa luvan loppusijoituslaitoksen rakentamiselle. Kokoukseen osallistui 40 henkilöä yhdestätoista maasta. Abstraktit ja esitelmät on koottu julkaisuun, joka ilmestyi GTK:n Opas-sarjassa (http://tupa.gtk.fi/julkaisu/opas/op_061.pdf). Seuraava NAWG-kokous pidetään Prahassa 2017.

Teksti: Timo Ruskeeniemi

Kirjoittaja on GTK:n ydinjätteiden loppusijoitustutkimuksia tekevän ryhmän ryhmäesimies. Nykyisessä organisaatiossa ryhmä on osa Kalliorakennus ja sijoituspaikkatutkimukset –yksikköä (KAS). Kirjoittaja on taustaltaan kallioperägeologi ja erikoistunut pitkäaikaisturvallisuuteen liittyviin geologisiin tutkimuksiin.