11.2.2016

Komatiitit ja niihin liittyvät Ni-Cu-PGE-malmit

Teksti:
Jukka Konnunaho, geologi

Viisikymmentä vuotta sitten Länsi-Australiassa tehtiin merkittävä löytö, kun Western Mining Corporation lävisti komatiitteihin liittyvän nikkelimalmin (Lunnon Ni-esiintymä). Tämä löytö laukaisi valtavan nikkelibuumin Länsi-Australiassa ja pian komatiittisten Ni-malmien perässä juostiin ympäri maapalloa. Lisäksi vuonna 2006 arvioitiin, että noin 20 % maailman nikkelivaroista liittyisi näihin kiviin, jotka nikkelin lisäksi ovat merkittäviä niiden Co-, Cu- ja PGE-sisällön vuoksi. Eli ei siis puhuta kovinkaan vähäpätöisistä kivistä!

Näihin teemoihin liittyen on Geologian tutkimuskeskuksessa julkaistu Jukka Konnunahon väitöskirja: Komatiite-hosted Ni-Cu-PGE deposits in Finland: Their characterization, PGE content, and petrogenesis. Tässä työssä tarkastellaan Suomen komatiittisia Ni-Cu-PGE-esiintymiä, joita on löydetty Itä- ja Pohjois-Suomen arkeeisilta ja paleoproterotsooisilta vihreäkivivyöhykkeiltä. Väitöskirjassa on tarkasteltu kahdeksaa merkittävintä esiintymää ja kiinnitetty erityisesti huomiota niiden platinaryhmän alkuainesisältöön sekä malmien syntyprosesseihin ja niitä on verrattu samankaltaisiin esiintymiin maailmalla. Tutkimuksessa saatua tietoa voidaan soveltaa esimerkiksi tämän tyyppisten malmien etsinnässä Suomessa ja lähialueilla. Useat Suomen esiintymistä ovat merkittäviä, koska ne edustavat maailman laajuisesti harvinaisia PGE:n suhteen rikastuneita komatiittisia Ni-esiintymiä. Niiden korkeat PGE-pitoisuudet nikkelin ja kuparin lisäksi tuovat merkittävää lisäarvoa ajatellen esiintymien ekonomista merkitystä.

Komatiitit ovat ultraemäksisiä laavoja, jotka ovat geokemialliselta luonteeltaan MgO- ja Cr-rikkaita sekä SiO2- ja TiO2- köyhiä. Lisäksi nämä kivet ovat rikastuneet nikkelin, kuparin ja platinaryhmän alkuaineiden (PGE) suhteen verrattuna esimerkiksi basaltteihin. Komatiittiset sulat ovat syntyneet syvällä vaipassa sen pitkälle menneet osittain sulamisen johdosta ja nousseet maanpinnalle muodostaen esimerkiksi laavajokikomplekseja.

Komatiittisten magmojen kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet tekevät niistä potentiaalisia muodostamaan suotuisissa olosuhteissa Ni-Cu-PGE-malmeja. Väitöskirjatutkimuksissa tehdyt rikki-isotooppianalyysit osoittavat, että malminmuodostuksen avaintekijänä on rikkipitoisten sivukivien assimilaatio komatiittiseen magmaan, mikä johtaa rikin kylläisyyspisteen ylitykseen sulassa ja metallipitoisten sulfidien muodostumiseen sekä niiden kasautumiseen suotuisissa olosuhteissa hyödynnettäväksi esiintymäksi. Siis nyt kaikki komatiittisten Ni-Cu-PGE-malmien perään!

Kartta ladattavana liitetiedostona

Teksti: Jukka Konnunaho

Kirjoittaja työskentelee GTK:ssa Mineraalivarannot tulosyksikön alla toimivan Ni-Cu projektin päällikkönä. Toimipaikka on Rovaniemellä. Lisäksi hänen työtehtäviin kuuluvat laajasti malmipotentiaalin arviointiin liittyvät tehtävät niin Suomessa kuin ulkomaillakin.