18.10.2016

Geoblogi: Kallioperägeologit kesälomalla

Teksti:
Tapio Halkoaho, Erikoistutkija
Tuomo Karinen, Erikoistutkija

Geologia on tiedettä, taidetta, urheilua, seikkailua ja elämyksiä. Geologi ei lepää vaan geologia pyörii mielessä lomallakin. Vaikka syksy on jo pitkällä, GTK:n geologit Tapio Halkoaho ja Tuomo Karinen muistelevat Geoblogissa kesälomapäivän retkeään kallioiden ja elämysten parissa Kuusamossa.

Näkymä Näränkävaaran huipulta Kuusamossa. Keskellä korkeimpana huippuna siintää Iivaara. Kuva Tapio Halkoaho, GTK.
Näkymä Näränkävaaran huipulta Kuusamossa. Keskellä korkeimpana huippuna siintää Iivaara. Kuva Tapio Halkoaho, GTK.

Jo monen vuoden ajan olimme suunnitelleet Helsingin yliopiston professori Tapani Rämön kanssa yhteistä geologista retkeä Kuusamon Näränkävaaran kerrosintruusiolle. Päätös siitä että tekisimme yhteisen geologisen retken sinne Tapanin kanssa 12.7., sai alkunsa 17.6. mielenkiintoisista geologisista keskusteluista Elina Lehtosen väitöstilaisuuden jälkeisessä tohtorikaronkassa.

Tuumasta toimeen! Tapanin lento laskeutui Kuusamon lentokentälle maanantaina 11.7. klo. 14.00, missä Tapio oli jo odottelemassa. Seuraavaksi siirryttiin majoituspaikkaan, joka sijaitsi noin tunnin ajomatkan päässä Taivalkoskella. Odotellessaan Tuomon saapumista Rovaniemeltä, Tapani ja Tapio tekivät kulttuurihistoriallisen retken vieraillen kirjailija Kalle Päätalon synnyintalossa Taivalkosken Jokijärven Kallioniemessä. Tuomo saapuikin illan vilkassa ja loppuilta sujui saunoen, uiden ja seuraavan päivän geologiasta retkeä suunnitellen. Saunassa havaittiin, että vielä on moni geologinen ongelma ratkaisematta ja löylyäkin heitettiin niin, ettei välillä tahtonut saada sanoja suustaan.

Tiistaina 12.7., heti runsaan aamupalan jälkeen, klo. 8.00 lähdimme ajamaan kohti Näränkävaaran kerrosintruusiota. Tuskin olimme ehtineet ajaa kuin viitisen kilometriä, kun saimme ajatuksen pienestä muutoksesta suunnitelmaamme. Päätimme käydä katsomassa Taivalkosken Inkeen alueella olevaa epätavallista Poroperän breksiaa. Paljastuma vanhan hiekkamontun pohjalla onkin todella näyttävä ja ihmetystä herättävä.

Näränkävaaran kerrosintruusion ensimmäisenä tutustumiskohteena oli sen luoteisosassa sijaitseva Salmivaaran alue. Alueella on runsaasti peridotiittisia ja gabronoriittisia-gabroidisia paljastumia. Viimeksi malminetsintätutkimuksia alueella oli tehnyt Outokumpu Mining Oy kartoittaessaan Näränkävaaran kerrosintruusion platinametallipotentiaalia 2000-luvun alkupuolella. Tutkimuksissaan Outokumpu Mining Oy löysi platinametalleista rikastuneen vyöhykkeen, mutta sen pitoisuustaso jäi analyyseissä valitettavan alhaiseksi.

Salmivaaran alueella on runsaasti märkiä soita, joiden kiertely lisäsi huomattavasti käveltävää matkaa. Tämä ei kuitenkaan Tapanin menoa hidastanut. Kuva Tapio Halkoaho, GTK.
Salmivaaran alueella on runsaasti märkiä soita, joiden kiertely lisäsi huomattavasti käveltävää matkaa. Tämä ei kuitenkaan Tapanin menoa hidastanut. Kuva Tapio Halkoaho, GTK.

Seuraavana kohteena oli itse Näränkävaara. Näränkävaaran huipun luoteispäässä sijaitsee Metsähallituksen hallinnoima Närängän tila, jossa tapasimme ystävällisen punkaharjulaisen pariskunnan. He olivat lupautuneet hoitamaan kymmenisen päivää tilalla olevaa kymmenen lampaan katrasta. Pihassa jutellessamme lampaat tulivat näkyviin ihmisen ääniä kuullessaan. Emäntä laskeskeli että kymmenen niitä on, eikä ole karhu vielä käynyt vierailulla. Tilan kaksikerroksinen päärakennus on iso ja siihen mahtuu majoittumaan pitkälti yli kymmenen henkeä. Tämä on todella mahtava retkikohde luonnossa vaeltamisesta pitäville ja elämyksiä hakeville ryhmille.

"Kymmenen niitä on", totesi Tuomo lampaat laskettuaan. Kuva Tapio Halkoaho, GTK.
“Kymmenen niitä on”, totesi Tuomo lampaat laskettuaan. Kuva Tapio Halkoaho, GTK.

Närängän tilalta matka jatkui kohti Näränkävaaran huippua, jonne matkaa oli noin 700 m. Huipulla meitä odotti pohjoiseen päin aukeava henkeäsalpaavan kaunis maisema. Lännessä näkyi Ruka ja Rukan itäpuolella Iivaara, Penikkavaara ja Laihavaara. Kauempana, Laihavaaran länsipuolella, siinsi alueen korkein (577 m) tunturi, Venäjän Karjalan tasavallan luoteisosassa sijaitseva Nuorunen ja Laihavaaran itäpuolella Kivakkatunturi. Itäisin havaittava kohde oli Syrjävaaran vartiotorni. Kaiken tämän lisäksi jalkojemme alla oli täysin muuttumatonta brontsitiittia. Voiko kallioperägeologi enää enempää vaatia?

Viimeinen kohde oli Näränkävaaran eteläpuolella Rajakummussa sijaitseva oliviinirikas ultramafinen paljastuma. Soisen maaston keskeltä löytyi tumman ruskea kalliopaljastuma-alue. Paljastumasta lohkaistua kiven kappaletta auringon valossa pyöritettäessä osin muuttuneet poikiliittiset ortopyrokseenikiteet kimaltelivat häikäisevän kauniista. Tälle kohteelle päättyi retkemme geologinen maasto-osuus.

Näränkävaaran huipulla esiintyy kaunista magmaattista kerroksellisuutta sekä paljastumien välisissä notkelmissa pieniä ja yllättävän upottavia kosteikkoja. "Villasukat kastuivat, mutta sain saappaat pelastettua", totesi Tapio paljastuman luota poistuessaan. Kuva tuomo Karinen, GTK.
Näränkävaaran huipulla esiintyy kaunista magmaattista kerroksellisuutta sekä paljastumien välisissä notkelmissa pieniä ja yllättävän upottavia kosteikkoja. “Villasukat kastuivat, mutta sain saappaat pelastettua”, totesi Tapio paljastuman luota poistuessaan. Kuva tuomo Karinen, GTK.

Perillä majapaikassamme olimme illalla noin klo. 20, jossa meitä odotti lämmin sauna ja maukas ateria. Keskustelimme pitkin iltaa päivän annista ja suunnittelimme asian tiimoilta mahdollisia jatkotutkimusprojekteja.

Keskiviikkoaamuna 13.7. Tapio ja Tapani tutustuivat Taivalkosken keskustassa vanhan kansan tuotteita myyvään Jalavan kauppaan. Syötyään lounaan he piipahtivat Taivalkosken teollisuusalueella, missä Tuomo oli keräämässä tutkimustaan varten näytteitä Mustavaaran magnetiittigabron kairareikälävistyksistä. Tapanin paluulento Helsinkiin lähti Kuusamon kentältä klo. 14.20.

Ah, tätä onnea ja autuutta, että tänäkin kesänä pääsi edes yhtenä päivänä ihastelemaan yhteistyöhengessä Fennoskandian kilven geologian kauneutta. Tämä on geologista yhteistyötä parhaimmillaan ja tutkittavia asioita on vielä valtavasti jäljellä!

Tapio Halkoaho

Teksti: Tapio Halkoaho

FT Tapio Halkoaho työskentelee Geologian tutkimuskeskuksen Mineraalitalous ja malmigeologia -yksikössä Kuopiossa. Hän on erikoistunut platina- ja muiden metallisten malmien tutkimukseen, malmiesiintymien mallinnukseen, malminetsintämenetelmiin, malmipotentiaalin kartoitukseen ja -arviointiin, sekä malmien varantoarvioihin. Valmistunut ja väitellyt Oulun yliopiston Geologian laitoksella. Magmapetrologian dosentti Turun yliopistossa ja petrologian dosentti Helsingin yliopistossa.

Tuomo Karinen

Teksti: Tuomo Karinen

FT Tuomo Karinen työskentelee Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkijana Malmivarannot -yksikössä Rovaniemellä. Hänen erikosialaansa ovat 3D/4D -mallinnus, geologiset asiantuntijatehtävät, kallioperän ja mineraalipotentiaalin kartoitusta tukeva tiedonkeruu ja tutkimustyö sekä kallioperätiedon yhtenäistäminen. Hän on valmistunut ja väitellyt Oulun yliopiston Geologian laitoksella.