14.11.2016

Geoblogi: Kun löytää jotain tärkeää, minkä katoamisenkin oli jo melkein unohtanut…

Teksti:
Nina Hendriksson, Erikoistutkija

Tutkijan työhön kuuluu kirjoittaminen ja tutkimusten julkaiseminen. Ne ovat osa tutkijan työn arkirutiinia. Julkaistu artikkeli on tutkimustulosten raportointia, jolla saatetaan tehty työ muidenkin ulottuville.

Valmis kirjoitus julkaistaan aikanaan artikkelina jossakin alan lehdessä, kirjassa tai oppaassa. Toisinaan siihen saattaa vierähtää vuosiakin. Yleensä tutkijalle ilmoitetaan artikkelin julkaisuajankohta, mutta joskus tämä saattaa unohtua julkaisun toimittajalta. GTK:n erikoistutkija Nina Hendriksson kertoo siitä miten kävi ja miltä tuntui kun tämä tapahtui hänen kohdallaan.

Oman artikkelin ilmestyminen tuottaa aina iloa tekijälleen, vaikka se tapahtuisi pitkänkin ajan kuluttua ja siihen törmäisi vahingossa.

Kansainvälisen ydinenergiajärjestön (IAEA - International Atomic Energy Agency) päämajan aula. Kuva Nina Hendriksson, GTK.
Kansainvälisen ydinenergiajärjestön (IAEA – International Atomic Energy Agency) päämajan aula Wienissä. Kuva Nina Hendriksson, GTK.

Tämä lienee kertomus nykymaailmasta, missä aloitetaan asioita, tehdään paljon ja silti tärkeitäkin asioita välillä lipsuu unholaan. Tällainen unohtunut asia ilahdutti minut tässä eräänä aamupäivänä. Löydöksen kansainvälinen imago havahdutti jakamaan tämän ilon myös teille kanssavaeltajille.

Useampi vuosi sitten, joulukuussa 2009, olin saanut pyynnön osallistua kirjoittamaan opaskirjaa isotooppimenetelmien käytöstä tekopohjavesitutkimuksissa. Toimeksiantajana tässä projektissa oli kansainvälisen atomienergiajärjestön, IAEA:n, isotooppihydrologian yksikkö (Isotope Hydrology Section IHS), Wienissä, mikä vastaa IAEA:n vesivaranto-ohjelman toimeenpanosta. Useimmat meistä liittävät IAEA:n mielessään ”säteileviin” uutisiin, kuten ydinvoimalaonnettomuuksiin, ydinpolttoaineeseen tai ydinaseisiin. YK:n alaisuudessa toimivan IAEA:n yksi päätavoitteista on kuitenkin etsiä, kehittää ja opettaa atomitason tieteen rauhanomaista käyttöä ”Atoms for Peace” ja tässä tapauksessa maailman vesivarantojen kestävää käyttöä.

Meitä oli sateisella joulukuun viikolla koolla yksi suomalainen, kaksi amerikkalaista ja etäyhteydellä yksi saksalainen. Olimme kukin omalla tahollamme sekaantuneet tutkimuksissamme tekopohjaveden valmistukseen ja sekoittaneet siihen soppaan myös atomitiedettä eli isotooppeja. Kirjoitusprojektin tavoitteena oli saada aikaan kattava läpileikkaus isotooppimenetelmistä ja tekopohjavedestä ja tarjoilla se olemassa olevien tapaustutkimusten kautta lukijoille. Saihan siinä kirjoituspäivien lomassa samalla myös vähän fiilistellä, millaista olisikaan työskennellä tuollaisessa kansainvälisessä järjestössä ja saapua töihin joka aamu läpi turvatarkastusrutiinien.

Kansainvälisen ydinenergiajärjestön (IAEA) päämajan sisäänkäynti. Kuva Nina Hendriksson, GTK.
Kansainvälisen ydinenergiajärjestön (IAEA) päämajan sisäänkäynti. Kuva Nina Hendriksson, GTK.

Kirjoitus- ja editointityö jatkui vielä koti-Suomessakin kolmatta vuotta ja vilahtipa siinä SE viimeinen tarkastusversiokin, kunnes tuli hiljaisuus. Luulin jo, että koko homma hyytyi, eikä julkaisu koskaan valmistunut. Harmittelin useita kertoja vuosien aikana, että kova työ valui hukkaan viimeistelyn puutteeseen. Vaan kas kummaa, nyt kun etsiskelin muuta asiaa IAEA:n internetsivustoilta, tulikin vastaan isotooppiopas tekopohjavesitutkimuksiin – ”Using Isotopes for Design and Monitoring of Artificial Recharge Systems” – julkaistu marraskuussa 2013!! Voiko näin käydä – kuka unohti ja kenet? Ei sen väliä. Löytö teki päivästäni niin paljon paremman! Vihdoin tehty työ sai osoitteen. Ja parastahan tässä tietenkin on se, että suomalainen tekopohjavesiosaaminen tunnustetaan ja kelpaa esimerkiksi ihan YK:n organisaation kautta jaeltuna. Suomen tekopohjavesilaitoksia oppaassa edustavat: Virttaankangas (Turun Seudun Vesi Oy) ja Tuusula (Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä).

Onhan tässä vettä virrannut sitten oppaan ensi rivien kirjoittamisen, mutta ei aihe niin Suomessa kuin maailmallakin alati kasvavaa puhtaan veden tarpeen suhteen ole vanhentunut. Kippis!

Lisää aiheesta:

Geologian tutkimuskeskuksen pohjavesipalvelut

Isotoopit pinta- ja pohjavesien vuorovaikutuksen arvioinnissa

IAEA:n vesitutkimus

 

 

Nina Hendriksson

Teksti: Nina Hendriksson

FT Nina Hendriksson aloitti työskentelyn Geologian tutkimuskeskuksen Pohjavesi-yksikössä Espoossa vuoden 2016 alussa. Hän on vaikuttanut GTK isotooppigeologian laboratoriossa vuodesta 1996 ja hyödyntänyt isotooppimenetelmiä erilaisissa hydrogeologisissa tutkimuksissa vuodesta 1999 lähtien.

nina.hendriksson(at)gtk.gi