2.5.2017

Geoblogi: Kumulatiivisten ympäristövaikutusten arviointia ja hallintaa Lapin kaivosalueilla

Teksti:
Peter Johansson, erikoisasiantuntija
Raija Pietilä, geologi

Lapin Kaiku -projektissa lähdettiin prosessoimaan ja tuottamaan luonnontieteellistä tietoa, jolla pyritään ennakoimaan ja minimoimaan kaivoksien ja mahdollisesti tulevien kaivosten aiheuttamia vaikutuksia ympäristölle Lapin alueella.

Lapin kaivoskeskittymän kumulatiivisten ympäristövaikutusten arviointi ja hallinta eli Lapin Kaiku -projekti on GTK:n ja SYKE:n syyskuussa 2016 alkanut kolmivuotinen yhteisrahoitteinen projekti.

Yhtenä tavoitteena meillä projektilaisilla on erotella potentiaaliset kaivosalueet sekä laatia niille jo olemassa olevien sekä projektissa tehtävien geologisten, vesikemiallisten ja biologisten selvitysten perusteella vertailuolosuhteet velvoitetarkkailun ja ympäristövaikutusten arvioinnin tueksi.

Menetelmien kehityksen ja testausten kautta Lapin Kaiku tuottaa uusia arvioituja ja kustannustehokkaita menetelmiä ja toimintamalleja, joita mm. mittaus- ja laitepalveluja tarjoavat yritykset voivat hyödyntää kehittäessään palvelutarjontaansa.

Pitkällä tähtäimellä projektin tuloksia on tarkoitus pystyä hyödyntämään julkisella sektorilla esimerkiksi maakuntakaavoituksessa maankäytönsuunnittelussa ja päätöksenteon tukena sekä yksityisten toiminnanharjoittajien toiminnan suunnittelussa sekä toteutuksessa.

Monipuolista tietoa vaikutusalueen nykytilan, herkkyyden ja laajuuden arviointiin

Projektissa tehtävä työ jakaantuu neljään eri työpakettiin: Malminetsintä ja kaivostoiminta työpaketissa tehdään alueelliseen geologiseen tietoaineistoon pohjautuvia ennusteita Lapin malmipotentiaalista. Sen avulla voidaan luoda tarkempi arvio, mille mahdollisille alueille kaivostoiminta tulevaisuudessa todennäköisimmin voi keskittyä. GTK vastaa tämän työpaketin toteutuksesta.

Luonnonympäristö-työpaketeissa kehitämme menetelmiä ja työkaluja kaivosten ja mahdollisesti tulevien kaivosten ympäristön tilan seurannan ja velvoitetarkkailun tarpeisiin. Niissä otetaan huomioon eri osapuolten, kuten hanketta suunnittelevan organisaation, ympäristökonsultin, yhteysviranomaisen sekä vaikutusten kohteena olevien tahojen tietotarpeet maaperän ja vesistöjen tämän hetkisestä tilasta. Unohtamatta myöskään muita ympäristöön kohdistuvia paineita, kuten eri maankäyttömuodot, ilmastonmuutos ja hajakuormitus.

GTK:n osana on luoda maaperän geokemiallisten aineistojen pohjalta kokonaiskäsitys geokemiallisista vyöhykkeistä, määrittää pohjavesien tyypittelyyn vaikuttavia tekijöitä, sekä selvittää uraanin esiintymistä sekä luonnollisen säteilyn määrää Lapin alueella. Tehtävien tueksi testaamme erilaisia geofysikaalisten mittauslaitteistojen mittaustarkkuuksia käyttäen miehittämättömiä ilma-aluksia (UAV) ja kannettavia mittauslaitteistoja.

SYKE:n tehtävänä on arvioida olemassa olevan vedenlaatu- ja vesibiologisen aineiston perusteella taustapitoisuus ja tyyppiyhteisökoostumus Pohjois-Suomen virtavesissä ottaen huomioon alueen geologiset perustiedot. Lisäksi selvitetään alueen jokivesien pohjaeläin-, piilevä-, vesikasvi- ja mikrobilajiston ekologista tilaa ihmistoiminnan vaikutuksen alaisissa jokivesissä ja luonnontilaisissa jokivesissä. Tuotettava tieto auttaa arvioimaan alueiden luontaista ekologista tilaa sekä kaivostoiminnan ympäristövaikutuksia. Lisäksi tarkoituksena on kehittää UAV-mittauksia ympäristömittausten tueksi GTK:n ympäristötutkimusten kanssa.

Peter Johansson

Teksti: Peter Johansson

FT Peter Johansson on geologi, ja työskentelee erikoisasiantuntijana Geologian tutkimuskeskuksen Alueellinen geotieto -yksikössä Rovaniemellä. Hän on EAKR-rahoitteisen Lapin Kaiku -projektin koordinaattori. Hänellä on 38 vuoden työkokemus maaperä- ja ympäristögeologisista tutkimuksista, ja popularisoi mielellään niiden tuloksia. Turun yliopiston maaperägeologian dosenttina hän on ollut vuodesta 1999 lähtien.

Raija Pietilä

Teksti: Raija Pietilä

Raija Pietilä työskentelee Geologian tutkimuskeskuksen Ympäristögeologia-yksikössä Rovaniemellä. Hän on Lapin Kaiku -projektin GTK:n luonnonympäristö-työpaketin vetäjä ja toimii pääsääntöisesti yhteisrahoitteisten kaivosympäristöprojektien tutkimuksissa. Hän on ollut GTK:n palveluksessa vuodesta 1999 lähtien.