21.6.2017

Geoblogi: Geoinformatiikka – digitalisaation ytimessä

Teksti:
Vesa Nykänen, tutkimusprofessori, geoinformatiikka

Monet perinteiset työtehtävät ovat muuttuneet enemmän tai vähemmän ”digitekniikkaa” hyödyntäviksi viimeisten vuosikymmenten aikana. GTK:ssa se näkyy koko geodatan arvoketjussa maastosta tiedonjakeluun.

Geoinformatiikka on tieteenala, joka hyödyntää tietotekniikkaa maantieteen, kartografian, geotieteiden, matematiikan, luonnontieteiden yleensä, ja myös insinööritieteiden eri osa-alueilla.

Pääasiallinen työkalu geoinformatiikassa on paikkatietojärjestelmä eli GIS. Me kutsumme sitä tuttavallisesti geotietojärjestelmäksi ja GTK:ta juhlallisesti kansalliseksi geotietokeskukseksi, joka on kansainvälisestikin tunnustettu maailmanluokan geodatasta ja myös osaamisesta tällä saralla.

Asemamme tunnustettuna geotietokeskuksena on hyvin ansaittu, mutta se on vaatinut isoja satsauksia vuosien varrella. Olimme aikoinaan 1980–1990 luvuilla hyvissä ajoin, oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ja aivan ensimmäisten joukossa perehtymässä paikkatietojärjestelmien käyttöön. Se johti lopulta siihen tutkimusinfraan, joka tutkijoillamme on tänä päivänä työpöydällään, etäpäivänä kotitoimistossaan, maastotietokoneessa tai kännykässään.

Poikkileikkaavana teemana, yhdessä muiden tieteellisen osaamisen kehittämisalueiden kanssa, geoinformatiikan osaamisen kehittämisen tarkoituksena on vahvistaa GTK:n tieteellistä asiantuntemusta ja osaamista geoinformatiikan eri osa-alueilla, jotta pysyisimme edelleen älykkään geodatan kansainvälisesti tunnustettuna edelläkävijänä.

Tähän tavoitteeseen päästäksemme voimme kehittää osaamistamme hyödyntäen erilaisia kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyökumppanuuksia verkostojen ja projektien kautta. Verkottumalla oikein voimme hyödyntää partnereiden osaamista ja myös siirtää tätä osaamista omaan organisaatioomme. Lisäksi voimme käyttää omia resurssejamme kohdennetusti osaamisen kehittämiseen sekä vaikuttaa tulevaisuuden rekrytointien tehtävien määrittelyyn niin, että näiden kaikkien toimien kautta vahvistamme osaamistamme geoinformatiikan eri osa-alueilla (kuva 1).

Kuva 1. Geoinformatiikan osaaminen linkittyy erityisesti geotieteellisen mallinnuksen kautta muihin osaamisen kehittämisen alueisiin.

Mitä uutta teknologiaa tai osaamista tarvitaan tai on näköpiirissä geoinformatiikan alalla?

Tämän päivän trendejä ovat erilaiset isojen tietovirtojen analysointiin liittyvät asiat kuten ”big data”, ”esineiden internet, IoT” tai ”semanttinen web”. Uusi sensoriteknologia on luomassa odottamattomia uusia datalähteitä ja olemme jo nyt matkalla kohti koneoppimista ja keinoälyä valtavien tietovirtojen analysoinnissa ja jäsentämisessä älykkääksi geodataksi (smart geodata).

Lisää tulevaisuuskuvia voi hahmottaa peliteknologian luomista mahdollisuuksista virtuaalitodellisuuden, lisätyn todellisuuden ja sekoitetun todellisuuden kautta. Me keräämme dataa luonnosta ja mallinnamme sitä. Näiden yhdistäminen kaiken muun paikkatiedon kanssa voisi vallan hyvin tapahtua näillä peliteollisuuden menetelmillä. Ensimmäiset sovellusideat geotiedon tekemiseksi kiinnostavammaksi ja helpommin hyödynnettäväksi virtuaali- ja peliteknologioiden avulla hakevat jo muotojaan.

Kaivosteollisuus on menossa voimakkaasti kohti autonomisia kaivoksia, jolloin geologisen mallinnuksen ja näiden uusien teknologioiden yhdistäminen ja soveltaminen tulevat erittäin tärkeiksi.

Tämä edellä kuvattu visiointi kumpuaa niistä kokemuksista, joita yhteistyö eri toimijoiden kanssa lukuisissa projekteissa viime vuosina on tuonut. Euroopan komission, Tekesin tai Suomen Akatemian eri rahoitustyökalut luovat mahdollisuuksia uusien projektien rahoittamisessa ja GTK:n geoinformatiikan tiekartan visioiden tavoitteiden toteutumisessa.

GTK on jo nyt tunnistettu maailmanluokan geodatasta ja siinä asemassa pysyäksemme meidän on syytä suunnata resursseja jatkossakin geotieteelliseen osaamiseen, tiedonkeruuseen sekä myös riittävään geoinformatiikan osaamiseen.

 

 

Vesa Nykänen

Teksti: Vesa Nykänen

Kirjoittaja on geoinformatiikan tutkimusprofessori GTK:n Digitaaliset tuotteet ja palvelut -yksikössä, ja soveltaa paikkatietoteknologiaa älykkään geodatan sovellusten luomiseksi.