30.8.2017

Geoblogi: Näin Eduskuntatalon julkisivun graniitti syntyi

Teksti:
Matti Kurhila, tutkija

Vuonna 2015 alkanut Eduskuntatalon peruskorjaus on juuri valmistunut, ja eduskunta pääsee aloittamaan syysistuntokautensa hienosti uudistetuissa tiloissa 5. syyskuuta. Pressuja ja rakennustelineitä ei ole tarvinnut enää vähään aikaan katsella, vaan kansalaisille on avautunut taas kokonaan se näkyvin puoli Eduskuntatalosta – tuttu graniittinen julkisivu.

Kivi Eduskuntatalon julkisivuun on louhittu Rantalan louhokselta Kalvolasta, joka kuuluu nykyään Hämeenlinnaan. GTK on tutkinut Eduskuntatalon sekä Pikkuparlamentin julkisivussa käytettyä Kalvolan graniittia useissa yhteyksissä vuosien varrella. Viime vuosina Hämeen malmipotentiaaliin liittyvän kallioperätutkimuksen yhteydessä on tarkentunut myös käsitys siitä, miten Kalvolan graniitti syntyi.

Tutkimuksiin kuului mm. uraani–lyijy-ikämääritys, jonka perusteella kivi muodostui 1886 ± 6 miljoonaa vuotta sitten. Tuolloin maailma oli varsin erilainen kuin nykyään. Esimerkiksi kaikki elämä oli yksisoluista, ja sitä oli ainoastaan merissä. Laattatektoniikka kuitenkin toimi jo kutakuinkin samoin kuin nykyään, ja niinpä nykyisen Etelä-Suomen ja Keski-Ruotsin alueelle kohosi tuolloin korkea vuoristo mannertörmäysten seurauksena.

Vuorijonon kohotessa maan kuorikerros paksuuntui, ja sen juuriosat painuivat syvälle, korkeaan paineeseen ja noin 800 asteen lämpötilaan. Siitä seurasi mantereisen kuoren osittainen sulaminen. Kivisula nousi ympäristöään kevyempänä ylöspäin, kunnes siitä kiteytyi muun muassa Kalvolan graniitti.

Kiven kiteytyminenkin tapahtui useiden kilometrien syvyydessä maan sisällä. Seuraavien satojen miljoonien vuosien aikana kivi itsessään ei enää muuttunut, mutta nousi vähitellen lähemmäs maan pintaa, kun yläpuolinen aines kulkeutui pois maankuoren virtauksen sekä eroosion vaikutuksesta, aivan kuten nykyäänkin tapahtuu.

Kalvolan graniitin neodyymi-isotooppikoostumuksen perusteella kiviaines on ollut syntyaikanaan kohtalaisen uutta maankuorta, eli kuoren alapuolisesta vaipasta vasta vähän aikaisemmin erkaantunutta. Uutta mannerkuorta syntyy muun muassa vanhojen mannerten revetessä. Parhaillaan tämä prosessi on käynnissä esimerkiksi Itä-Afrikassa.

Kalvolan graniitin kaltaisia kiviä muodostuu tällä hetkellä muun muassa Himalajan pohjoispuolella Tiibetin ylängöllä 15–20 kilometrin syvyydessä, kun Intian laatta työntyy Euraasian laattaa vasten, ja törmäyksessä paksuuntunut kuori alkaa sulaa.

Eduskuntatalon peruskorjaus valmistui elokuun lopussa 2017. Graniitti on hyvin pitänyt pintansa. Kuva: Veli-Matti Jalovaara

 

Elektronimikroskooppikuva Kalvolan graniitin zirkonikiteistä, joista uraani–lyijy-ikämääritys tehtiin.

 

Kalvolan graniitti. Kuva: Jari Väätäinen
Matti Kurhila

Teksti: Matti Kurhila

Kirjoittaja toimii tutkijana GTK:n Mineraalitekniikka ja materiaalit -yksikössä Outokummussa. Aiemmin hän on tutkinut graniitteja GTK:n Espoon toimipisteessä sekä Helsingin yliopistossa.