13.10.2017

Geoblogi: GTK aloitti Keski-Lapissa postglasiaalisiirrosten vesien pitkäaikaisseurannan

Teksti:
Mira Markovaara-Koivisto, geologi

GTK teki jäätiköitymisen jälkeisistä eli postglasiaalisista siirroksista purkautuvien vesien tutkimusta vuoden 2017 kenttäkauden aikana Keski-Lapissa.

Tutkimus on osa laajempaa yhteistyötä, jossa selvitetään postglasiaalisiirrosten esiintymistä, dynamiikkaa ja hydrogeologisia olosuhteita (Postglasiaalisiirrokset-projekti, PGSdyn). Pitkäaikaisseurannan tavoitteena on havaita postglasiaalisiirrosten ja seismisen aktiivisuuden aiheuttamia muutoksia pohjavesiolosuhteissa, ja pystyä erottamaan nämä luonnollisista vuodenaikojen aiheuttamista vaihteluista.

Kenttätyön tavoitteena oli asentaa pitkäaikaisseuranta-asemia postglasiaalisiirroksia leikkaaviin kairanreikiin, postglasiaalisiirroksen yli laskevaan jokeen ja siirrosten päällä sijaitseviin lähteisiin.

Keväthangilla mittasimme useasta postglasiaalisiirrosta lävistävästä kairanreiästä pohjaveden sähkönjohtavuusprofiilin. Tarkoituksenamme oli tunnistaa pidempiaikaista seurantaa varten ne kairanreiät, joissa saattaisi olla hydraulinen yhteys siirrosvesien kanssa.

Toukokuussa etsimme loggaamalla postglasiaalisiirroksia leikkaavista kairanrei’istä veden sähkönjohtavuuseroja, jotka indikoivat hydrogeologista aktiivisuutta siirroksissa. Näiden havaintojen perusteella valittiin myöhemmin kesällä instrumentoitavat kairanreiät. Kuvassa Mira Markovaara-Koivisto (vas.), Aleksi Sutinen, Pekka Hänninen ja Arto Pullinen (Kuva: Raimo Sutinen).

Juhannusviikolla instrumentoimme valittuihin kairanreikiin antureita, jotka keräävät 30 minuutin välein siirroksessa liikkuvan veden sähkönjohtavuus-, lämpötila- ja painetietoa. Datan voin lukea vaivattomasti toimistolta käsin puhelinyhteyttä käyttäen.

Riikonkummun postglasiaalisiirroksen lävistämään kairanreikään asensimme sähkönjohtavuus-, lämpötila- ja paineanturit. Maankosteusanturit asennettiin kairanreiän viereen kaivettuun kuoppaan. Kuvassa Pekka Hänninen (vas.), Mira Markovaara-Koivisto ja Juha Majaniemi (Kuva: Raimo Sutinen).

Postglasiaalisiirrokset voivat purkaa vettä myös niiden yli kulkeviin jokiin. Nuutijokeen asensimme yhden seuranta-aseman yläjuoksulle Suasselän postglasiaalisiirrokseen nähden, ja toisen aseman Nuutijoen laskujokeen Seurujokeen, joka on siirroksen alajuoksun puolella.

Postglasiaalisiirroksista purkautuva vesi muodostaa maanpinnalle myös lähteitä. Juhannusviikolla otimme vesinäytteitä useista lähteistä, ja havaitsimme myös kaasukuplien purkautumista eli ”pulinaa”. Vesinäytteistä tutkittiin kemiaa, mikrobeja ja kaasujen koostumusta sekä mitattiin iänmääritykseen liittyvä tritium-isotooppikoostumus.

Lokakuun alussa asensimme seuranta-asemat neljään lähteeseen, joista yksi oli ns. puliseva. Lähteen kuplintaa seurataan veden kaasupitoisuutta mittaamalla, ja näin voidaan seurata miten esimerkiksi vuodenajat vaikuttavat kuplimiseen.

Suaspalon postglasiaalisiirroksen päällä sijaitsevaan lähteeseen asensimme kaasu-, sähkönjohtavuus-, lämpötila- ja paineanturit. Kuvassa Mira Markovaara-Koivisto (Kuva: Juha Majaniemi).

 

Mira Markovaara-Koivisto

Teksti: Mira Markovaara-Koivisto

Mira Markovaara-Koivisto työskentelee Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat -yksikössä Espoossa. Hän on diplomi-insinööri, joka on erikoistunut kalliorakojen analysointiin ja mallintamiseen. Hän hoitaa projektissa seuranta-asemien telemetriaa.