20.11.2017

Geoblogi: Trooppiset turvealueet voivat ratkaista maailman kohtalon

Teksti:
Tuija Vähäkuopus, geologi

Trooppisten alueiden turvemaat ovat mittakaavaltaan yksi suurimmista hiilen varastoista maapallolla.

Osallistuin GTK:n edustajana Tropical Peatland Round Table -kokoukseen Jakartassa, Indonesiassa 1.–5.11.2017. Tilaisuuden järjestäjät olivat International Peatland Society (IPS), Indonesian Peatland Restoration Agency (BRG), Japan Peatland Society (JPS) ja rahoittajat UNDP, JICA ja Norjan suurlähetystö.

Kokouksen tavoitteena oli avata keskusteluyhteys trooppisten turvemaiden ennallistamisen toimenpiteistä ja niiden toteuttamisesta eri toimijoiden kesken ja antaa ensimmäiset toimenpidesuositukset jättiläismäisen työn järjestelmällisestä toteuttamisesta. Nämä toimenpiteet julkistettiin kokouksen päätteeksi nimellä ”Jakarta Declaration on Responsible Peatland Management”.

Kokouksen kaksi ensimmäistä päivää järjestettiin Jakartassa, jonka jälkeen oli kolmen päivän tutustumisretki Palangka Rayaan, Keski-Kalimantanin alueelle (Borneo).

Kahden päivän kokousohjelma oli rakennettu useampaan paneelikeskusteluun valittujen aiheiden ympärille. Ensimmäisen päivän keskustelujen aiheina olivat Indonesian turvemaiden ennallistamisen tavoitteet ja nykytila, turvemaiden monitorointimenetelmien kehittäminen ja toteuttamisohjelma. Osallistuin monitorointimenetelmäpaneelin keskusteluun esitelmällä ”Enhanced peatland investigation system and database possibilities for restoration and GHG-calibration”.

Toisen päivän aiheina olivat turvemaiden hiilipäästöt, toimenpideohjelma ja edellä mainittu ”Jakartan julistus”. Toimenpideohjelmassa päätettiin lopulta viidestä Indonesiassa toteutettavasta toimenpiteestä, jotka ovat: 1) muodostetaan ”Trooppisten turvealueiden keskus”, 2) perustetaan kansainvälinen teknisen konsultoinnin komitea, 3) kehitetään integroitua monitorointijärjestelmää, 4) toteutetaan vastuullisen johtamisen malliprojekti ja 5) edistetään osaamista ja valmiuksia

Kenttäretkeä varten siirryimme Palangka Rayaan Kalimantanin provinssiin Borneon saarella. Vierailimme viidessä erilaisessa teemaan liittyvässä kohteessa, joista yksi oli 5000 hehtaarin suosademetsien suojelukohde. Tällä kohteella pääsimme näkemään osan vuonna 2015 pahoin palaneesta alueesta, joka tällä hetkellä toimii pilottialueena uudelleen metsityksessä.

Ennallistamistoimenpiteet ovat seurausta Indonesian presidentin suorasta käskystä ennallistaa 2,4 miljoonaa hehtaaria turvemaita vuoteen 2020 mennessä. Indonesian ennallistamisohjelman alkuperä juontaa viime vuosina tapahtuneisiin Kaakkois-Aasian valtaviin metsäpaloihin. Nämä palot ovat äärimmäisen haitallisia sekä paikallisesti maankäytölle, ympäristölle ja lentoliikenteelle että globaalisti tulipaloissa vapautuvina valtavina kasvihuone- ja hiukkaspäästöinä.

Ennallistamisen problematiikka on hyvin monialaista ja -tahoista, kuten esitelmissä ja keskusteluissa tuli esille. Kun perinteisesti ja länsimaisessa tulkinnassa ennallistamistoimenpiteillä pyritään palauttamaan ja suojelemaan turvemaat ja niiden luonnontila, tarkoittaa termi tässä tapauksessa paikallisesti enemmänkin aikaisemmasta poikkeavaa maankäyttöä ja tulipalojen ehkäisemistä. Ongelman ja ratkaisujen ytimessä ovat siis tulipalot ja niiden ehkäiseminen, alueen vesitalous (kanavat/niiden tukkiminen) sekä itse turvekerros, jonka paksuuteen vesitalous vaikuttaa radikaalisti ja nopealla aikataululla.

Keskeinen ongelma on eri sidosryhmien liian vähäinen vuoropuhelu. Esimerkiksi vielä tästä kokouksesta merkittävimpien, teollisten plantaasien edustajat puuttuivat kokonaan. Ilman avointa kommunikointia eri intressiryhmien välillä kunnianhimoisiin ennallistamistavoitteisiin ei ole mahdollista päästä edes osin vuoteen 2020 mennessä.

Kaiken kaikkiaan ennallistamistoimenpiteillä tulee turvata sekä paikallisten hyvinvointi ja toimeentulomahdollisuudet että globaalisti huolehtia trooppisten turvemaiden säilymisestä. Trooppisten alueiden turvemaat ovat mittakaavaltaan yksi suurimmista hiilen varastoista maapallolla. Niiden vastuullinen hyödyntäminen on keskeinen tekijä globaalissa ilmastopelissä, sekä luonnontieteellisesti että poliittisesti.

Tehtävillä ratkaisuilla on merkittävä kytkös myös Suomen energia- ja ilmastopolitiikkaan: ajan hengen mukaan bioraaka-aineet liikkuvat globaalisti. Kokouksen slogan ”Restore the Peat, Save the Human” ei voisi olla enempää oikeassa.

GTK:n rooli tässä kokonaisuudessa on tiedon ja menetelmien tarjoaminen kokonaisuuden käyttöön. Kokouksen lisäksi neuvottelin matkan aikana Geological Agency of Indonesian edustajien kanssa ensi vuonna aloitettavasta yhteistyöstämme. Tavoitteena on edistää sekä turvevarantojen tiedonkeruun että erityisesti siihen liittyvän prosessikokonaisuuden ratkaisuja ja luotettavan hiilivarantotiedon sekä kasvihuonekaasujen kokonaisuuden tutkimusta.

Jakartan julistus. Kuva BRG.
Kenttäekskursion osallistujat yhteiskuvassa. Kuva Susann Warnecke, IPS.
Kenttäekskursion metsänistutuksen pilottikohde. Kuva BRG.
Tuija Vähäkuopus

Teksti: Tuija Vähäkuopus

Tuija Vähäkuopus on geologi Turvevarannot-yksikössä. Tuija on taivaltanut suolla ja louhinut turve- ja muita datoja GTK:n palveluksessa vuodesta 2007.