20.12.2017

Geoblogi: Kohti kokonaisvaltaisempia kaivosvesiratkaisuja

Teksti:
Kaisa Turunen, geologi

Vesienkäsittely- ja hallintateknologiat ovat kehittyneet huimaa vauhtia viime vuosina, mutta uusillakin kaivoksilla luotetaan yhä vuosikymmeniä vanhoihin menetelmiin.

Kaivosten ympäristöasioiden ja erityisesti veden hallinta on ollut kiivaan julkisen keskustelun kohteena viimeisten vuosien aikana. Vaikka kaivosten ympäristönäkökulmien huomioimisessa on viime vuosikymmenien aikana otettu suuria harppauksia, kaivoksilla on edelleen parannettavaa erityisesti vesien hallinnassa ja kaivannaisjätteiden hyötykäytössä. Vedet ovat merkittävin haitta-aineiden kulkeutumistie ympäristöön ja kaivosvesien hallinta maailman laajuisesti yksi suurimmista haasteista kaivannaisteollisuudessa.

Myös kaivosten stressitesteissä vesienhallinta on tunnistettu (Välisalo T. 2014) haasteellisimmaksi osa-alueeksi. Kaivostoiminnassa vesiin liittyvään infrastruktuuriin menee 10 % pääomamenoista. Lisäksi pienikin määrä haitta-ainetta prosessivedessä voi laskea saantoa prosessissa huomattavastikin, joten vesikysymys on jo taloudellisestakin näkökulmasta merkittävä.

Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta, eikä kaivosvesien asettamia haasteita voi ratkoa yhden toimijan tai edes pienen konsortion voimin. Kaivosvesissä on malmin tyypistä, louhintatekniikasta sekä prosessointitavasta riippuen kirjava joukko haitta-aineita, jotka voivat ilman riittävää käsittelyä päästä veden mukana leviämään ympäristöön. Lisäksi vedessä olevien haitta-aineiden määrä ja laatu vaihtelevat kaivoksen elinkaaren eri vaiheissa. Jokainen kaivos ja sen vedet ovat siten yksilöitä, eikä yksi ja sama teknologia välttämättä toimi kaikilla kaivoksilla.

Ilman kunnollista jätteiden ja vesien hallintaa, kaivostoiminta voi synnyttää pahimmillaan hapanta kaivosvaluntaa, joka pilaa ympäristöä.

Kaivosvesien hallinnasta käytävä keskustelu ei aina anna oikeaa kuvaa todellisuudesta kaivoksilla, eikä keskusteluyhteyttä kaivosteollisuuden ja kansalaisjärjestöjen välille ole saatu kunnolla rakennettua. Kuitenkin, kaivosvesien parissa on tehty jo vuosia pitkäjänteistä ja menestyksekästä tutkimusta, mutta tieto ei ole ulottunut tiedepiirien ulkopuolelle tai aina edes muuttunut käytännöksi kaivoksilla.

Vesienkäsittely- ja hallintateknologiat ovat kehittyneet huimaa vauhtia viime vuosina, mutta uusillakin kaivoksilla luotetaan vuosikymmeniä vanhoihin menetelmiin. Ongelmana on, etteivät kaikki teknologiat ole skaalattavissa kaivosten kokoluokkaan tai ne ovat vielä taloudellisesti kannattamattomia. Uudella teknologialla kestää noin 8 vuotta päästä markkinoille ja tätäkin pidempään päästäkseen käyttöön teollisuusmittakaavassa. Lisäksi suurin osa uusista innovaatioista on pienten ja keskisuurten yritysten tai start up -yritysten kehittämiä, joilla ei usein ole pääsyä kaivoksille tai valmiutta pilotoida teknologiaa kaivosmittakaavassa. Kaivokset ja kaivosprojektit taas joutuvat etsimään asiantuntemusta vesienhallinnasta ja kaivosvesitutkimuksista usealta taholta ja juuri kyseisen kaivoksen tarpeisiin sopivaa ratkaisua voi olla vaikea löytää.

Pohjavesi- ja pintavesitutkimukset ovat merkittävä osa kokonaisvaltaista kaivosvesienhallintaa.

Kuitenkin, kaivannaisilla on ja tulee olemaan jatkossakin merkittävä rooli yhteiskunnan kehityksessä ja monialaiselle, laajemmalle yhteistyölle onkin tarvetta, jotta kaivosvesien haasteisiin voitaisiin tarttua nopeasti ja ratkaista koko laajuudessaan. Kaivosvesiverkosto perustettiin keväällä 2014 Pohjois- ja Itä-Suomen toimijoiden aloitteesta. Verkosto laajeni valtakunnalliseksi sen saatua EAKR-rahoituksen 2015 vuoden alussa.

Kaivosvesiverkoston tavoitteena on koota yhteen kaivosvesialan osaajat, jotta palveluja ja osaamista voitaisiin hyödyntää ja markkinoida mahdollisimman tehokkaasti. Tämä osaltaan parantaa kaivosten toimintaedellytyksiä, edistää kaikkien toimijoiden mahdollisuuksia kaivosvesialalla sekä parantaa tiedonjakoa ja julkisen keskustelun paikkansapitävyyttä.

Verkosto pyrkii luomaan uusia toimintamalleja kaivosvesiasioiden tutkimiseksi ja ratkaisemiseksi ja etsii niihin sopivia rahoitusmuotoja ja toteuttajia. Rakentamalla yksittäisistä, eri toimijoiden tarjoamista palasista isompia kokonaisuuksia voidaan vastata kokonaisvaltaisemmin kaivosvesien asettamiin haasteisiin. Projektin tuloksia esiteltiin loppuseminaarissa joulukuussa 2017. Keväällä 2018 järjestetään työpaja, jossa suunnitellaan verkoston toimintaa ja kansainvälistymistä. Kaivosvesiverkoston jäseneksi pääsee ilmoitusmenettelyllä ja jäsenyys on maksutonta.

Lisätietoa verkostosta, kaikki verkoston tapahtumien esitykset ja julkaisut löytyvät verkoston nettisivuilta http://projects.gtk.fi/kaivosvesiverkosto/index.html

Kaisa Turunen

Teksti: Kaisa Turunen

Kaisa Turunen toimii geologina GTK:n Tuotantoympäristöt ja kierrätys -yksikössä Espoossa. Hän työskentelee Kaivosvesiverkoston koordinaattorina ja tutkii kaivosten ympäristövaikutuksia.