27.2.2018

Geoblogi: Suomi jälleen paras Fraser-instituutin tutkimuksessa

Teksti:
Harry Sandström, ohjelmajohtaja

Suomi on arvioitu Fraser-instituutin vuotuisessa tutkimuksessa maailman vetovoimaisimmaksi kaivosalueeksi. Kokonaisarviossa sijoituksemme nousi neljä sijaa, huono ei siis ollut edellinenkään. Suomi onkin ollut vähintään kymmenen mielenkiintoisimman kaivosmaan joukossa tässä tutkimuksessa jo pitkään.

En olisi suomalainen, jos en olisi hieman skeptinen tutkimuksen menetelmistä ja se merkityksestä. Kyseinen tutkimus perustuu maittain melko vaatimattomaan otokseen ja on siten herkkä suurillekin vuotuisille muutoksille.

Riittäköön tämä itsekriittisyydestä, olemme sijoituksemme ansainneet. Voimme olla aidosti tyytyväisiä ja ylpeitä siitä systemaattisesta työstä, jolla olemme kehittäneet kaivosteollisuutemme toimintaympäristöä ja toimijoiden yhteistyötä. Kaiken perustana on erinomainen geologinen sijaintimme.

Kaivoklusterimme on moniin kehittyviin kaivosmaihin verrattuna paljon tiiviimpi ja tarjoaa erittäin hyvän kehittämisalustan. Kaiken taustalla on tietenkin geologinen potentiaalimme sekä vertaansa vailla oleva geotietoaineisto, joka on kaikkien toimijoiden saatavilla. Geologian tutkimuskeskuksemme on tässä tietoaineistojen tuottamisessa ja tarjonnassa ehdottomasti yksi maailman johtavista tiennäyttäjiä.

Vahva ja näkyvä panostus myös tutkimukseen ja kehitykseen, ns. Green Mining -konseptimme, on saanut paljon huomiota ja tunnustusta maailmalla. Tätä sektorin kehittämisosaamista ja kokemusta voidaan ja on syytä tarjota kehittyvien kaivosmaiden auttamiseen entistä määrätietoisemmin rakentamalla uudestaan hyvät ja suorat yhteydet niin ko. maihin kuin rahoituslaitoksiin.

Suomi on hyvin kartoitettu ja meillä on potentiaalia, mutta maamme on kuitenkin edelleen huonosti tutkittu. Eikö tähän liity jonkinlainen ristiriita? Merkittävimmät meneillään olevat malmiesiintymien kehittämisprojektit perustuvat 1980-luvun löytöihin, ehkä Sakattia lukuun ottamatta.

Meillä ei ole varhaisen vaiheen malminetsinnässä sellaista yritystoimintaa, rahoitusmekanismeja ja kannustimia kuin esimerkiksi Kanadassa.  Tarvitsemme lisää toimijoita, myös kotimaisia, sekä pienten potentiaalisten esiintymien kehittäjien välistä yhteistyötä ja klusteriajattelua.  Tällaista klusteriajattelua tarvitaan erityisesti ns. high tech -metallien, usein melko pienien esiintymien, hyödyntämisessä.

Autojen ja työkoneiden sähköistyminen edellyttää suuria investointeja akkuteollisuuteen. Pohjoismaat, erityisesti Ruotsi ja nyt myös Suomi, ovat olleet aktiivisia tämän teollisuuskokonaisuuden kehittämisessä. Suomella on merkittäviä vahvuuksia ja mahdollisuuksia tämän teollisuuden arvoketjun alussa, raaka-aine- ja kemikaalituotannossa, sekä lopussa työkoneiden sähköistämisessä ja ohjausjärjestelmissä. Myös kehittyneet kierrätysteknologiasovelluksemme ovat keskiössä.

Jotta tässä eurooppalaisessa mittelössä saadaan kansantaloudellemme merkittävä siivu tuosta arvoketjusta, tarvitaan teollisuuspoliittista näkemystä ja toimissa rohkeaa etukenoa. Akkumineraalien materiaalivirrat eivät nykyjärjestelmässä ole kovin helposti kansallisesti ohjattavissa, mutta hyvällä strategialla ja nopealla toteutuksella saamme varmasti hyvän ja taloudellista hyvinvointia tuottavan klusterin maahamme tukemaan kehittyvää eurooppalaista akkuteollisuutta. Näin tapahtuessa olemme ykkössijan ansainneet jatkossakin.

Harry Sandström

Teksti: Harry Sandström

Harry Sandström toimii GTK:ssa ohjelmajohtajana vastuullaan kaivosteollisuuden kasvuohjelman johtaminen. Ohjelman tavoitteena on edistää suomalaisen kaivosteknologian vientiä ja kansainvälistymistä sekä houkutella investointeja Suomen kaivosteollisuuteen ja malminetsintään.