24.10.2018

Geoblogi: TULANETin laboratorioyhteistyö avaa GTK:lle uusia mahdollisuuksia

Teksti:
Marja Lehtonen, erikoistutkija

Tutkimuslaitosten yhteenliittymä TULANET aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. TULANETin muodostavat Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Geologian tutkimuskeskus GTK, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus Luke, Maanmittauslaitos MML, Suomen ympäristökeskus SYKE, Säteilyturvakeskus STUK, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja Työterveyslaitos TTL.

TULANETin tarkoituksena on vahvistaa tutkimuslaitosten roolia tiede- ja tutkimuspolitiikassa sekä edistää päätöksentekoa tukevaa asiantuntijatyötä. TULANETin puheenjohtajuus kiertää vuosittain. Vuonna 2018 puheenjohtajana toimii Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski. TULANETin toiminnanjohtaja on Sanna Marttinen (Luke).

TULANETin piirissä kokoontuu säännöllisesti useita tutkimuslaitosten vertaistyöryhmiä. TULANETin laboratoriotyöryhmä aloitti toimintansa jo sen edeltäjän, Luonnonvara ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET), aikana. Laboratoriotyöryhmän puheenjohtaja on Eviran Laboratoriopalvelut –osaston johtaja Pia Mäkelä. GTK on ollut laboratoriotyöryhmän toiminnassa mukana LYNETin ajoista lähtien.

Laboratorioyhteistyön keskeisimpiä tavoitteita ovat henkilöstön verkostoitumisen ja koulutuksen edistäminen, laboratoriolaitteiden ja muiden infrastruktuurien yhteiskäyttö, investointien koordinointi, yhteistyö kilpailutuksissa, auditoinneissa sekä tieteellisessä tutkimuksessa. Tavoitteita on kyetty jo nyt edistämään konkreettisesti monin tavoin, ja yhteistyö jatkunee lähitulevaisuudessa entistä tiiviimpänä.

TULANET-laboratoriot edustavat laajaa tutkimuskenttää ja ovat monin tavoin heterogeeninen ryhmä. Siitä huolimatta yhteisiä, kaikkia koskettavia teemoja löytyy runsaasti. Niitä työstetään mm. yhteisissä työpajoissa. Viimeksi TULANETin laboratorioväki kokoontui lokakuun alussa Säätytalolle Helsinkiin pohtimaan perusanalytiikan tulevaisuutta erityisesti huoltovarmuuden näkökulmasta.

Muita yhteisiä teemoja ovat mm. kiertotalouteen liittyvät haasteet uusine näytematriiseineen ja mitattavine komponentteineen riippumatta siitä, mihin kiertotalouden vaiheeseen laboratorion toiminta sijoittuu. Mittausteknologioiden nopea kehitys tuo puolestaan mukanaan uusia ilmiöitä: jatkuvatoimiset mittauslaitteet, kansalaishavainnoinnin lisääntymisen, robotiikan, Big Datan, mittausdatan automatisoidun keräämisen – ja jopa tulkinnan.

Tässä kontekstissa tutkimuslaitosten laboratorioiden rooli ja vastuut nousevat uudella tavoin esiin. TULANET-laboratoriot jakavat pitkälti näkemyksen siitä, että niiden tulee olla teknologian murroksessa edelläkävijöitä: uusien mittausteknologioiden parhaimpia asiantuntijoita, luotettavia ja puolueettomia toimijoita, datan validoijia ja sen luotettavuuden arvioijia. Tämä näkökanta tuli selkeästi esille Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen erikoistutkijan Yrjö Myllylän koordinoiman Valtioneuvoston TEAS-hankkeen LABRAT2030 tulevaisuusverstaassa 21.8.

Edelläkävijän rooli edellyttää modernia laitekantaa sekä korkeatasoista osaamista laitekannan kehittämiseen ja ylläpitoon. Uudet investoinnit vaativat rahoitusta, jonka hankkimisessa tutkimuslaitosten yhteiset laitehankinnat ovat kriittisiä. Tutkijakierto eri organisaatioiden välillä puolestaan edesauttaa osaamisen siirtoa ja kehittämistä.

GTK:lla on varsin pienenä laboratorioalan toimijana paljon opittavaa TULANET-verkoston suuremmilta laboratorioilta, lähtien moderneista näytekirjanpitojärjestelmistä, akkreditoituun laboratoriotoimintaan sekä datan hallintaan. Toisaalta meillä on myös paljon annettavaa geomateriaalien tutkimuspalveluiden osaajana.

Marja Lehtonen

Teksti: Marja Lehtonen

Marja Lehtonen työskentelee erikoistutkijana MMA-yksikön Tutkimuslaboratoriossa Espoossa. Hänen erikoisosaamisalaansa on mineralogia ja mineraalianalytiikka.