14.10.2019

Geoblogi: Kaivoksia suljetaan maailmassa kiihtyvällä tahdilla!

Teksti:
Lauri Solismaa, Ryhmäpäällikkö
Tommi Kauppila, Tutkimusprofessori

Entisaikaan kaivokset saatettiin toiminnan jälkeen hylätä sen kummemmin asiaa miettimättä. Hylättyjen metallimalmikaivosten aiheuttama kuormitus ekosysteemeille voi jatkua vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja. Onneksi tilanne on parantunut. Monissa maissa hallittuun sulkemiseen liittyvä lainsäädäntö on kehittynyt ja voidaan arvioida että näissä maissa kaivoksia suljetaan enemmän kuin hylätään. Valitettavasti kaivosten huonosti suunniteltu sulkemisprosessi saattaa vielä tänäkin päivänä kaatua lopulta yhteiskunnan maksettavaksi. Kaivoksen sulkeminen sisältää monia teknistaloudellisia muuttujia ja se on vaikeasti hallittavissa oleva prosessi. Sulkemiseen varatun vakuuden arvon määrittely tuottaa edelleen ongelmia viranomaisten ja teollisuuden välille. Kaivosten jatkuvan sulkemisen menetelmä, missä kaivoksen sulkemiseen liittyviä toimenpiteitä suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan koko elinkaaren ajan tuo yleistyessään helpotusta myös vakuusarvojen määrittelyyn. Periaatteiden mukaisesti, voidaan vakuutta pienentää asteittain jo kaivoksen toimintavuosien aikana sulkemiseen liittyvät toimenpiteiden edistyessä. Tämä kannustaa hyvään suunnitteluun ja sitoutumiseen jatkuvan sulkemisen periaatteisiin.

Kaivosten laadukas sulkeminen sekä sulkemisen aiheuttaman rakennemuutoksen hallinta ovat merkittävässä roolissa tulevaisuuden kaivostoiminnan hyväksyttävyyden kannalta. Lainsäädännön kehittyminen sekä etenkin digitalisaatio ja sen tuoma tiedon kulun nopeutuminen on muuttanut kaivosteollisuuden globaalia toimintaympäristöä (Kivinen et al. 2015). Synkästä korvesta tai viidakon keskeltä voi raportoida parilla klikkauksella epäkohdista sosiaaliseen mediaan. Toimilupa, johon liittyy vahvasti sosiaalinen hyväksyntä, on nostettu jo toisena vuonna peräkkäin merkittävimmäksi liiketoimintaan vaikuttavaksi riskiksi (Kuva 1).

Kuva 1. Kaivos- ja metalliteollisuuden kymmenen suurinta liiketoiminnan riskiä (Ernst & Young 2018).

Myös GTK on ajan hermolla uudella strategiallaan, jossa luvataan kestävämpiä ratkaisuja. Kestävämmät ratkaisut helpottavat sidosryhmätyöskentelyä ja sosiaalisen toimiluvan saavuttamista. Toiminnan kestävyyttä pitää pystyä mittaamaan ja todentamaan jotta siitä viestiminen sidosryhmille on uskottavaa. Kaikille sidosryhmille ei sosiaalisen toimiluvan saavuttamiseksi riitä toiminnan kestävyyden perustelu ainoastaan yhteiskunnalle kiertoon jäävällä rahallisella lisäarvolla, tulevien sukupolvien varantovelan täyttämisellä tai louhittavan hyödykkeen yleisellä tarpeellisuudella. Sidosryhmien kanssa käytävän viestinnän ytimessä on usein myös ekosysteemien kestävyyden hallinta ja yhteiskunnallinen resilienssi. Korkeatasoinen ympäristöteknologian hyödyntäminen edistää kestävän kokonaisuuden uskottavaa sekä menestyksekkäästä toteutusta.

Kaivosten sulkemisen kestävyysvajeeseen on GTK:ssa kehitetty digitaalista ratkaisua vuodesta 2018. GTK:n vetämä monikansallinen konsortio kehittää Closurematic-projektissa EIT rahoituksella ohjelmistoa kaivosten sulkemisprosessin suunnitteluun ja hallintaan (www.closurematic.com). Ohjelmisto tarjoaa käyttäjilleen työkalun joilla eri kehitysvaiheen yhtiöt voivat todentaa hallitsevansa toiminnan hyväksyttävyyteen merkittävästi vaikuttavan sulkemisprosessin sekä määritellä vakuusarvoja paremmin reaaliaikaisesti. Tulevaisuudessa kaivoksia suljetaan toivottavasti yhä enemmän hallitusti, budjetoiduin vakuusarvoin ja tietysti käyttäen Closurematic ohjelmistoa.

Kirjoittajat osallistuivat Perthissä 3 – 5.9.2019 järjestettyyn MineClosure2019 seminaariin (Kuva 2) ja tulivat sieltä inspiroituneina takaisin. Seminaarissa oli 500 osallistujaa ja se oli loppuunmyyty. Mediaherkkää ja ajankohtaista tunnelmaa alleviivasi esitysten sisältöjen valokuvaus- sekä twiittailukielto.

Kuva 2. Tommi Kauppila esittelee Closurematiccia.

Viitteet:
https://www.ey.com/en_gl/mining-metals/10-business-risks-facing-mining-and-metals
Kivinen, M., Aumo, R. (toim.). 2015. Kaivostoiminta ja malminetsintä Suomessa: Teollisuuden tukijalasta verkostoyhteiskunnan osaksi GTK, Tutkimusraportti 221.

Lauri Solismaa

Teksti: Lauri Solismaa

Lauri Solismaa työskentelee ryhmäpäällikkönä Ympäristögeologia tulosyksikössä sekä toimii Closurematic-projektin projektipäällikkönä.

Tommi Kauppila

Teksti: Tommi Kauppila

Tommi Kauppila työskentelee tutkimusprofessorina vastuualueenaan GTK:n kaivos- ja teollisuusympäristöjen tutkimus. Hän toimii Closurematic-projektin sisältövastaavana.