12.10.2018

Geoblogi: IPCC Special Report 2018 – miten tästä eteenpäin GTK:ssa?

Teksti:
Samu Valpola, Turvevarannot-tulosyksikön päällikkö

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi odotetun ilmaston lämpenemistä käsittelenvän raporttinsa 8.10. Yli 90 kirjoittajaa ja toimittajaa yli 40 maasta, yli 6000 tieteellistä viitettä, puhumattakaan niistä tuhansista tutkijoista ympäri maailmaa, joiden kontribuutiota työssä on käytetty, tuotteena asiakirja, joka on ensi joulukuisen Katowicen ilmastokokouksen tieteellinen perusta. Asiaa vähänkään seurannutta raportin sisältö ja tulokset eivät sinänsä yllätä. Yllätys ei […]

Lue lisää »

3.10.2018

Geoblogi: Suolla ken askeltaa, ken turpeet tunnistaa?

Teksti:
Tuija Vähäkuopus, geologi

GTK on tehnyt tavoitteellista, systemaattista turvetutkimusta jo 1970-luvulta lähtien. Tähän mennessä soita on tutkittu jo 2,3 miljoonan hehtaarin verran Suomen reilusta 9 miljoonasta suohehtaarista. Vuosittainen tavoite on vaihdellut öljykriisin innoittamasta 100 000 hehtaarista nykypäivän 20 000 hehtaariin. Parhaimmillaan turvetutkijoita ja tutkimustyöntekijöitä on ollut vuosittain noin pitkälle toistasataa henkilöä soilla, kun esimerkiksi tänä vuonna tutkija-tutkimustyöntekijä -työpareja soilla […]

Lue lisää »

4.9.2018

Geoblogi: Geotietovarannosta verkkoon

Teksti:
Niina Ahtonen, yksikön päällikkö

Kallioperän kivilajit, niiden ikä ja koostumus, heikkousvyöhykkeet, alueellinen malmipotentiaali, mineraaliesiintymät, maalajit, pohjavesivarannot, geoenergiapotentiaali, maankamaran geofysikaaliset ominaisuudet, turvelajit, moreenigeokemia, happamat sulfaattimaat, luonnolliset taustapitoisuudet… Tätä kaikkea ja vielä paljon lisää sisältää geologinen tietovaranto, jota GTK kerää, jalostaa, hallinnoi ja jakaa. Geotietovaranto koostuu maastohavainnoista, monenlaisista mittauksista ja analyyseistä sekä näistä geologisella asiantuntemuksella tehdyistä tulkinnoista ja malleista. Kallioperä- ja […]

Lue lisää »

24.8.2018

Geoblogi: Alueellinen kallioperätutkimus – muisto menneisyydestä vai malmipotentiaalin arvioinnin perusedellytys?

Teksti:
Perttu Mikkola, geologi

Järjestelmällistä perustyötä vuodesta 1886, kansainvälisen arvion mukaan yksi maailman parhaista geologista tietoaineistosta ja silti oman arviomme mukaan kallioperätiedon taso on heikko tai hyvin heikko alueella joka kattaa noin neljäsosan Suomesta. Onko näkemyseron taustalla vain kotimaisten pessimistien ja yltiöpositiivisten ulkomaalaisten erilainen käsitys samasta asiasta? Todellisuudessa molemmat mielipiteet pitävät paikkansa, geoaineistomme on kiistatta maailman parhaita, mutta silti […]

Lue lisää »

26.6.2018

Geoblogi: Geoenergiatutkimus – modernia geotiedettä käytännön tarpeisiin

Teksti:
Teppo Arola, Johtava asiantuntija

Maailmanlaajuisen energiakriisin vaikutuksesta Ruotsissa tehtiin 1970 luvulla periaatteellinen päätös lisätä uusiutuvan energian tutkimukseen myönnettävää rahoitusta. Tätä hetkeä voidaan pitää Pohjoismaisen geoenergiatutkimuksen lähtölaukauksena. Geoenergiatutkimuksen peruskysymys on edelleen sama ja hyvin selkeä; miten hyödynnetään maankamarasta saatavaa energiaa lämmitykseen ja viilennykseen. Geoenergia, tai termogeologia, on siis uusi, soveltavan tutkimuksen ala, joka yhdistää uusiutuvan energian, kestävän kehityksen ja geotieteet. […]

Lue lisää »

15.6.2018

Geoblogi: Turvevarojen inventointi ja tietovaranto – mihin kysymyksiin me tulevaisuudessa vastaamme?

Teksti:
Samu Valpola, Turvevarannot-tulosyksikön päällikkö

GTK:n turvevarojen kartoituksen ja inventoinnin maastotyöosuus on jälleen käynnistynyt. Kaikkiaan yli kolmekymmentä henkilöä kahdesta eri tuloksyksiköstä (TUR ja GSO), – tänäkin vuonna valtaosa kausityövoimaa- työskentelee eri puolilla Suomea tavoitteenaan kartoittaa ja inventoida kaikkiaan 20 000 hehtaaria Suomen soita ja turvemaita. Määrä tuntuu isolta, mutta on itse asiassa pienempi kuin kymmeniin vuosiin. Pienentyvästä alasta huolimatta tietoa saadaan […]

Lue lisää »

4.6.2018

Geoblogi: FinTomo – seminaari GTK:lla toi Suomen tomografiatoimijat ensi kertaa yhteen

Teksti:
Kuva Jukka, Tutkija

Kirjoitin aiemmin Geoblogiin GTK:n uudesta tomografialaitteesta ja sen tuomista haasteista ja mahdollisuuksista. Tekstistä jäi tuolloin pois laboratorion kannalta olennainen osa, vain muutamaa viikkoa aiemmin perustettu kotimaisten tomografiatoimijoiden verkosto FinTomo. Ajatus tällaisesta verkostosta ei ollut täysin omani, sillä vastaava verkosto perustettiin vuosia sitten Jyväskylässä nykyisin emeritusprofessorina toimivan Jussi Timosen ja fysiikan laitoksen johtoon viime vuonna nousseen Markku […]

Lue lisää »

30.4.2018

Geoblogi: Katse menneeseen

Teksti:
Outi Hyttinen, tutkija

Miten merenpohjan sedimenttejä tutkitaan? Vastaus on geofysiikassa ja erilaisissa akustis-seismisissä laitteistoissa joista lähetetään äänipulsseja kohti merenpohjaa. Nämä pulssit käyttäytyvät eri tavoin erityyppisissä materiaaleissa. Takaisinheijastuneet ääniaallot kerätään sensoreilla ja käsitellään erilaisilla ohjelmistoilla. Lopputuloksena on parhaimmillaan hämmästyttävän yksityiskohtaista tietoa vesisyvyydestä, merenpohjan morfologiasta, pintasedimentin laadusta, syvemmälle ulottuvista sedimenttiyksiköistä ja niiden paksuudesta. Tällainen geologinen tutkimustyö vaatii tutkimusaluksen laitteistoineen (mm. […]

Lue lisää »

27.2.2018

Geoblogi: Suomi jälleen paras Fraser-instituutin tutkimuksessa

Teksti:
Harry Sandström, ohjelmajohtaja

Suomi on arvioitu Fraser-instituutin vuotuisessa tutkimuksessa maailman vetovoimaisimmaksi kaivosalueeksi. Kokonaisarviossa sijoituksemme nousi neljä sijaa, huono ei siis ollut edellinenkään. Suomi onkin ollut vähintään kymmenen mielenkiintoisimman kaivosmaan joukossa tässä tutkimuksessa jo pitkään. En olisi suomalainen, jos en olisi hieman skeptinen tutkimuksen menetelmistä ja se merkityksestä. Kyseinen tutkimus perustuu maittain melko vaatimattomaan otokseen ja on siten herkkä […]

Lue lisää »

2.2.2018

Geoblogi: Dronet mahdollistavat vesinäytteet ja -mittaukset hankalista paikoista

Teksti:
Hannu Panttila, geologi

Monet kaivos- ja teollisuusympäristöjen vesinäytteiden ottopaikat ovat hankalissa tai jopa vaarallisissa paikoissa. Tätä ongelmaa ryhtyivät ratkaisemaan GTK, Suomen ympäristökeskus ja Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikkö (MITY) keväällä 2017 käynnistyneessä DROMINÄ-projektissa (Dronet mittauksessa ja näytteenotossa). Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksella toteutettavassa projektissa näytteenotto ja veden ominaisuuksien mittaus tehdään käyttämällä miehittämättömiä multikoptereita, droneja. Dronen tekemä näytteenotto yhdistettynä anturimittauksiin avaa […]

Lue lisää »