15.6.2018

Geoblogi: Turvevarojen inventointi ja tietovaranto – mihin kysymyksiin me tulevaisuudessa vastaamme?

Teksti:
Samu Valpola, Turvevarannot-tulosyksikön päällikkö

GTK:n turvevarojen kartoituksen ja inventoinnin maastotyöosuus on jälleen käynnistynyt. Kaikkiaan yli kolmekymmentä henkilöä kahdesta eri tuloksyksiköstä (TUR ja GSO), – tänäkin vuonna valtaosa kausityövoimaa- työskentelee eri puolilla Suomea tavoitteenaan kartoittaa ja inventoida kaikkiaan 20 000 hehtaaria Suomen soita ja turvemaita. Määrä tuntuu isolta, mutta on itse asiassa pienempi kuin kymmeniin vuosiin. Pienentyvästä alasta huolimatta tietoa saadaan […]

Lue lisää »

4.6.2018

Geoblogi: FinTomo – seminaari GTK:lla toi Suomen tomografiatoimijat ensi kertaa yhteen

Teksti:
Kuva Jukka, Tutkija

Kirjoitin aiemmin Geoblogiin GTK:n uudesta tomografialaitteesta ja sen tuomista haasteista ja mahdollisuuksista. Tekstistä jäi tuolloin pois laboratorion kannalta olennainen osa, vain muutamaa viikkoa aiemmin perustettu kotimaisten tomografiatoimijoiden verkosto FinTomo. Ajatus tällaisesta verkostosta ei ollut täysin omani, sillä vastaava verkosto perustettiin vuosia sitten Jyväskylässä nykyisin emeritusprofessorina toimivan Jussi Timosen ja fysiikan laitoksen johtoon viime vuonna nousseen Markku […]

Lue lisää »

30.4.2018

Geoblogi: Katse menneeseen

Teksti:
Outi Hyttinen, tutkija

Miten merenpohjan sedimenttejä tutkitaan? Vastaus on geofysiikassa ja erilaisissa akustis-seismisissä laitteistoissa joista lähetetään äänipulsseja kohti merenpohjaa. Nämä pulssit käyttäytyvät eri tavoin erityyppisissä materiaaleissa. Takaisinheijastuneet ääniaallot kerätään sensoreilla ja käsitellään erilaisilla ohjelmistoilla. Lopputuloksena on parhaimmillaan hämmästyttävän yksityiskohtaista tietoa vesisyvyydestä, merenpohjan morfologiasta, pintasedimentin laadusta, syvemmälle ulottuvista sedimenttiyksiköistä ja niiden paksuudesta. Tällainen geologinen tutkimustyö vaatii tutkimusaluksen laitteistoineen (mm. […]

Lue lisää »

27.2.2018

Geoblogi: Suomi jälleen paras Fraser-instituutin tutkimuksessa

Teksti:
Harry Sandström, ohjelmajohtaja

Suomi on arvioitu Fraser-instituutin vuotuisessa tutkimuksessa maailman vetovoimaisimmaksi kaivosalueeksi. Kokonaisarviossa sijoituksemme nousi neljä sijaa, huono ei siis ollut edellinenkään. Suomi onkin ollut vähintään kymmenen mielenkiintoisimman kaivosmaan joukossa tässä tutkimuksessa jo pitkään. En olisi suomalainen, jos en olisi hieman skeptinen tutkimuksen menetelmistä ja se merkityksestä. Kyseinen tutkimus perustuu maittain melko vaatimattomaan otokseen ja on siten herkkä […]

Lue lisää »

2.2.2018

Geoblogi: Dronet mahdollistavat vesinäytteet ja -mittaukset hankalista paikoista

Teksti:
Hannu Panttila, geologi

Monet kaivos- ja teollisuusympäristöjen vesinäytteiden ottopaikat ovat hankalissa tai jopa vaarallisissa paikoissa. Tätä ongelmaa ryhtyivät ratkaisemaan GTK, Suomen ympäristökeskus ja Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikkö (MITY) keväällä 2017 käynnistyneessä DROMINÄ-projektissa (Dronet mittauksessa ja näytteenotossa). Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksella toteutettavassa projektissa näytteenotto ja veden ominaisuuksien mittaus tehdään käyttämällä miehittämättömiä multikoptereita, droneja. Dronen tekemä näytteenotto yhdistettynä anturimittauksiin avaa […]

Lue lisää »

20.12.2017

Geoblogi: Kohti kokonaisvaltaisempia kaivosvesiratkaisuja

Teksti:
Kaisa Turunen, geologi

Kaivosten ympäristöasioiden ja erityisesti veden hallinta on ollut kiivaan julkisen keskustelun kohteena viimeisten vuosien aikana. Vaikka kaivosten ympäristönäkökulmien huomioimisessa on viime vuosikymmenien aikana otettu suuria harppauksia, kaivoksilla on edelleen parannettavaa erityisesti vesien hallinnassa ja kaivannaisjätteiden hyötykäytössä. Vedet ovat merkittävin haitta-aineiden kulkeutumistie ympäristöön ja kaivosvesien hallinta maailman laajuisesti yksi suurimmista haasteista kaivannaisteollisuudessa. Myös kaivosten stressitesteissä vesienhallinta […]

Lue lisää »

20.11.2017

Geoblogi: Trooppiset turvealueet voivat ratkaista maailman kohtalon

Teksti:
Tuija Vähäkuopus, geologi

Osallistuin GTK:n edustajana Tropical Peatland Round Table -kokoukseen Jakartassa, Indonesiassa 1.–5.11.2017. Tilaisuuden järjestäjät olivat International Peatland Society (IPS), Indonesian Peatland Restoration Agency (BRG), Japan Peatland Society (JPS) ja rahoittajat UNDP, JICA ja Norjan suurlähetystö. Kokouksen tavoitteena oli avata keskusteluyhteys trooppisten turvemaiden ennallistamisen toimenpiteistä ja niiden toteuttamisesta eri toimijoiden kesken ja antaa ensimmäiset toimenpidesuositukset jättiläismäisen työn […]

Lue lisää »

23.10.2017

Geoblogi: SMART GROUND – uusioraaka-aineita kaatopaikoilta

Teksti:
Tuire Valjus, geofyysikko

Geologian tutkimuskeskus (GTK) on mukana EU:n Horisontti 2020 -rahoitteisessa SMART GROUND -projektissa, jossa tutkitaan erilaisten kaatopaikkojen soveltumista uusiomateriaalien lähteeksi. Projektissa kehitetään tietopankki ja sovellusalusta, jossa raaka-aineiden ostajat ja myyjät voivat vaihtaa tietoja markkinoilla olevista jätevirroista. Sovellusalustaan tulee esimerkkidatana tutkimustuloksia viiden partnerimaan pilottikaatopaikoilta. Yksi projektin tehtävistä on myös tiedon välitys harrastamalla julkaisutoimintaa ja pitämällä alan koulutustilaisuuksia. […]

Lue lisää »

13.10.2017

Geoblogi: GTK aloitti Keski-Lapissa postglasiaalisiirrosten vesien pitkäaikaisseurannan

Teksti:
Mira Markovaara-Koivisto, geologi

GTK teki jäätiköitymisen jälkeisistä eli postglasiaalisista siirroksista purkautuvien vesien tutkimusta vuoden 2017 kenttäkauden aikana Keski-Lapissa. Tutkimus on osa laajempaa yhteistyötä, jossa selvitetään postglasiaalisiirrosten esiintymistä, dynamiikkaa ja hydrogeologisia olosuhteita (Postglasiaalisiirrokset-projekti, PGSdyn). Pitkäaikaisseurannan tavoitteena on havaita postglasiaalisiirrosten ja seismisen aktiivisuuden aiheuttamia muutoksia pohjavesiolosuhteissa, ja pystyä erottamaan nämä luonnollisista vuodenaikojen aiheuttamista vaihteluista. Kenttätyön tavoitteena oli asentaa pitkäaikaisseuranta-asemia postglasiaalisiirroksia […]

Lue lisää »

12.10.2017

Geoblogi: LiDAR-korkeusmallit geologisen tiedon lähtökohtana

Teksti:
Antti Ojala, erikoistutkija
Pertti Sarala, tutkimusprofessori

Suomen Geologisen Seuran tuoreessa Bulletin of the Geological Society of Finland -julkaisusarjassa on ilmestynyt teemanumero LiDAR-korkeusmallien hyödyntämisestä maankamaran geologisen tiedon tulkinnassa. Teemanumero, “Glacial dynamics and landforms in northern Europe: recent advances using LiDAR”, liittyy GTK:n Karttatietokanta-tuotantomallin kehittäminen -projektiin. Julkaisuun on koottu artikkeleita liittyen maaperän jäätikkösyntyisten kerrostumien kartoittamiseen ja karttatietokannan sisältöön. Artikkeleissa tuodaan esiin kuinka LiDAR-korkeusmallit […]

Lue lisää »