4.12.2019

Geoblogi: Rikastushiekan hyötykäyttö kovettuvana kaivostäyttömateriaalina ja sementtiä korvaavat sekundaariset raaka-aineet

Teksti:
Soili Solismaa, geologi
Tommi Kauppila, tutkimusprofessori

Geologian tutkimuskeskus (GTK) tarttuu rohkeasti uusiin tutkimusaiheisiin, edistäen kestävien ja hyödyllisten teknologioiden käyttöönottoa yhteiskunnan kulloistenkin tarpeiden mukaisesti. Uutena avauksena GTK on mukana syksyllä 2019 alkaneessa Savonia Ammattikorkeakoulun koordinoimassa Kovettuvat kaivostäytöt (KOVE-PRO) -projektissa, jossa tutkitaan kuivatun rikastushiekan, pastan, hyötykäyttöä sementoituna täyttömateriaalina kaivosten maanalaisissa louhostiloissa (englanniksi CPB, cemented paste backfill). Sementin valmistus aiheuttaa ympäristövaikutuksia mm. louhinnasta, sementin […]

Lue lisää »

29.11.2019

Geoblogi: Se on murtoo!

Teksti:
Antti Ojala, erikoistutkija
Joni Mäkinen, yliopistolehtori

Kansainvälinen tutkijayhteisö hyväksyi murtoo -käsitteen kuvaamaan kolmion muotoisia jäätikkösyntyisiä maaperämuotoja, jotka tunnistettiin LiDAR korkeusmalleilta vasta hiljattain. Murtoot liittyvät mannerjäätikön viimevaiheen nopeaan sulamiseen ja ne auttavat ymmärtämään miten mannerjäätiköt käyttäytyvät ilmaston lämmetessä. Murtoot ovat uudentyyppinen jäätikkösyntyinen maaperämuoto, joiden esiintymistä ja merkitystä mannerjäätiköiden nopean sulamisen kannalta selvitetään syksyllä 2019 alkaneessa Suomen Akatemian rahoittamassa nelivuotisessa RewarD projektissa (Reorganization […]

Lue lisää »

8.11.2019

Geoblogi: Pää kiven sisään

Teksti:
Jukka Kuva, tutkija

Olin viime vuonna Helsingin yliopistolla Fysiikan päivillä (https://www.helsinki.fi/en/conferences/physics-days-fysiikan-paivat-2019), jossa Aalto-yliopisto esitteli virtuaaliplanetaariotaan (http://space.aalto.fi/software/). Sain tästä välittömästi idean. Sama teknologiahan sopisi täydellisesti myös tomografiadatan esittelyyn, onhan tuo data kolmiulotteista jo valmiiksi. Keskustelin ideasta Aallon ohjelmistokehittäjän kanssa, sillä tämähän olisi ollut mitä mainioin yhteistyöprojekti tulevaan Circular Raw Materials Hubiin liittyen. Heidän ohjelmistonsa tekniset yksityiskohdat eivät kuitenkaan vastanneet […]

Lue lisää »

30.10.2019

Geoblogi: Big Data − ihmisen toiminta kiihdytti eroosiota jo 4000 vuotta sitten

Teksti:
Antti Ojala, erikoistutkija

Suurten tietomassojen kerääminen ja analysointi on tutkimuksen nykypäivää. Ympäristötutkimuksissa tutkimusaineistot ovat tyypillisesti monimuotoisia, eri mittakaavaisia ja edustavat ajallisesti erityyppisiä tarkkuuksia eli resoluutiota. Siksi aineistojen käsittelyyn ja analysointiin tarvitaan sofistikoituneita tilastollisia analyysejä ja tiedonlouhintatekniikoita, joiden avulla yksittäisiä kohteellisia tutkimuksia voidaan yleistää globaaleiksi trendeiksi. Kansainvälinen tutkimusryhmä julkaisi PNAS –lehdessä 632 järveä ympäri maailmaa kattavan tutkimusaineiston, jonka mukaan […]

Lue lisää »

14.10.2019

Geoblogi: Kaivoksia suljetaan maailmassa kiihtyvällä tahdilla!

Teksti:
Lauri Solismaa, Ryhmäpäällikkö
Tommi Kauppila, Tutkimusprofessori

Entisaikaan kaivokset saatettiin toiminnan jälkeen hylätä sen kummemmin asiaa miettimättä. Hylättyjen metallimalmikaivosten aiheuttama kuormitus ekosysteemeille voi jatkua vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja. Onneksi tilanne on parantunut. Monissa maissa hallittuun sulkemiseen liittyvä lainsäädäntö on kehittynyt ja voidaan arvioida että näissä maissa kaivoksia suljetaan enemmän kuin hylätään. Valitettavasti kaivosten huonosti suunniteltu sulkemisprosessi saattaa vielä tänäkin päivänä kaatua lopulta yhteiskunnan […]

Lue lisää »

27.9.2019

Geoblogi: Tiede ja dollarit – miksi jatkuva kehittäminen on tärkeää?

Teksti:
Teppo Arola, Johtava asiantuntija

Mr. Knight ja Mr. Bowerman kehittivät Oregonissa Yhdysvalloissa juoksukenkiä lähtökohtanaan tehdä vammoja estävä kenkä paljon juokseville. 1970 – luvun lopulla he käyttivät NASA:n insinöörin mullistavaa ajatusta tunkea ilmaa kengänpohjiin ja loivat siten ilmatyynykengät. Mutta Nike ei ollut markkinoilla ensimmäisenä tai yksin – suomalainen Karhu oli kehittänyt kantapään alle ilmatyynyn, joka oli huomattavasti ensimmäistä Niken kenkää […]

Lue lisää »

11.9.2019

Fokus kirkastuu asiakkaiden avulla ja heitä varten

Teksti:
Mika Nykänen, Pääjohtaja

Syksy on ahertamisen, uusien asioiden ja eteenpäin katsomisen aikaa. Niin myös meillä Geologian tutkimuskeskuksessa, sillä julkistimme strategiamme vuosille 2020 – 2023 ja sen avulla katsomme pidemmälle. Strategiamme syntyi asiakkaitamme kuullen vastaamaan heidän ja koko yhteiskunnan muuttuviin tarpeisin. Strategiaprosessin aikana haastattelimme yli viisikymmentä asiakastamme kuullaksemme, millaisena he näkevät tulevaisuuden ja mitä asioita he ratkovat nyt ja […]

Lue lisää »

4.7.2019

Suot hiilinieluina ja -lähteinä – miksi tulisi olla kiinnostunut?

Teksti:
Jukka Turunen, erikoistutkija
Tuija Vähäkuopus, yksikön päällikkö
Samu Valpola, päällikkö

Suomen uudessa hallitusohjelmassa ilmastonmuutoksen hillitseminen, hiilineutraalisuus ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat kiitettävästi esillä. Ilmastollisesti kestävä kehitys vaatii, että fossiilipäästöt on saatava alas nopealla aikataululla, mikäli ilmaston lämpeneminen halutaan pitää alle 1,5 asteessa (IPCC:n loppuraportti 2018). Maailmanlaajuisesti tarkastellen poliittisen tahdon puute ja jäykät yhteiskunnalliset rakenteet ovat olleet ja edelleen ovat keskeisiä muutoksen jarruttajia. Suomella on nyt […]

Lue lisää »

7.6.2019

Geoblogi: Vanhasta uutta – brownfield-kohteiden malmimallien päivittämisellä kustannustehokkuutta kohteiden tutkimuksiin

Teksti:
Hanna Leväniemi, geofyysikko
Janne Hokka, geologi

Malmiesiintymien pinnanalaisia osia tutkitaan yleensä joko kallioperäkairauksella ja/tai geofysikaalisilla mittauksilla. Tutkimusten perusteella yritetään hahmottaa kallioperän koostumusta ja malmin jatkuvuutta kolmessa ulottuvuudessa. Nykyaikaiset 3D-mallinnusohjelmat ja mineraalisysteemien tutkimus mahdollistavat kohteiden mallintamisen nopeasti ja ajantasaisesti. Viime vuosikymmenten teknologiset kehitysloikat kuten erilaiset kannettavat kairasydänskannerit ovat myös parantaneet mahdollisuuksia tarkemmin karakterisoida erilaisia malmiesiintymiä. Suomessa on paljon vanhoja malmiesiintymiä, joita tutkittaessa […]

Lue lisää »

25.4.2019

Geoblogi: Mustaliuskeiden musta maine

Teksti:
Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, erikoistutkija

Aurinko kimmeltää sinisessä meressä ja tuuli ajaa laineita Bosporin salmeen. Veden pinnan alla on sameaa: vihertävät levät ja bakteerit vajoavat hiljalleen alaspäin. Eloperäistä hiiltä laskeutuu pohjalle saven ja hiekan sekaan. Jos meren pohjalla olisi happea, suurin osa hiilestä ei säilyisi, mutta Mustan meren pohjalla happea ei ole. Pohjalle laskeutuu myös rikkipitoista ainesta, ja lieju haisee […]

Lue lisää »