25.4.2019

Geoblogi: Mustaliuskeiden musta maine

Teksti:
Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, erikoistutkija

Aurinko kimmeltää sinisessä meressä ja tuuli ajaa laineita Bosporin salmeen. Veden pinnan alla on sameaa: vihertävät levät ja bakteerit vajoavat hiljalleen alaspäin. Eloperäistä hiiltä laskeutuu pohjalle saven ja hiekan sekaan. Jos meren pohjalla olisi happea, suurin osa hiilestä ei säilyisi, mutta Mustan meren pohjalla happea ei ole. Pohjalle laskeutuu myös rikkipitoista ainesta, ja lieju haisee […]

Lue lisää »

11.4.2019

Geoblogi: Suomen ensimmäiset lähteet merenpohjassa löydetty Hangosta

Teksti:
Joonas Virtasalo, erikoistutkija
Samrit Luoma, erikoistutkija

Hankoniemen itäreunalta Lappohjasta on löydetty merenpohjasta lähdekuoppia, joista purkautuu pohjavettä. Kyseessä on ensimmäinen kerta kun merenpohjalähteitä on kuvattu Suomessa. Merigeologia- ja pohjavesiyksiköiden tutkimuksissa löydettiin pohjaveden purkauskuoppia (engl. pockmark) merenpohjasta Lappohjan uimarannan edustalta noin 200 m etäisyydeltä rannasta. Kuopat havaittiin tutkimusalus Geomarin monikeilakaikuluotaimen tarkoissa syvyyskuvissa, joissa huomio kiinnittyi melko pienellä alueella esiintyviin yli 20 purkauskuoppaan 10-17 […]

Lue lisää »

2.4.2019

Geoblogi: Ihmeaine biohiili

Teksti:
Auri Koivuhuhta, tutkija
Anna Tornivaara, tutkija
Kristiina Nuottimäki, geologi
Raija Pietilä, geologi

”Ihmeaine biohiili tulee vauhdilla moneen käyttöön yhteiskunnassa.”, kuten puutarha-alalla asia hyvin ilmaistaan [1]. Biohiili on kuitenkin ollut menestyksekkäässä käytössä jo pitkään viljelyssä sekä puutarhoissa. Jopa Etelä-Amerikan intiaanien kerrotaan parantaneen maaperää biohiilellä jo 500–2000 vuotta sitten [2]. Viime aikoina biohiilen toimivuutta ja soveltuvuutta muissakin ympäristöissä on laajemmin alettu tutkia ja maanparannuksen lisäksi biohiilen uskotaan myös sitovan […]

Lue lisää »

28.2.2019

Geoblogi: Ensimmäinen Raman-mikroskooppi GTK:lle

Teksti:
Jukka Laukkanen, Erikoistutkija
Hannu Tapani Makkonen, Ryhmäpäällikkö

Raman-mikroskoopit tulivat markkinoille 1974, minkä jälkeen laitteistojen ja ohjelmistojen kehitys on ollut nopeaa. Menetelmä perustuu intialaisen fyysikon Chandrasekhara Venkata Ramanin löytämän Raman-sironnan käyttöön. Ensimmäisiä Raman-mikroskooppeja käytettiin geotieteissä ja erilaisissa teollisuuden sovelluksissa. Nykyään laitteen pääkäyttäjät löytyvät lääkeainetutkimuksen, kemian, biologian, rikostutkimuksen ja kulttuuriperintötutkimusten parista. Geologian tutkimuskeskuksen Mineraalitekniikka ja materiaalit -yksikköön Outokumpuun hankittiin tammikuussa 2019 Renishawin InVia Qontor […]

Lue lisää »

28.1.2019

Geoblogi: Kierrätys, kiertotalous ja kaivosten rikastushiekat

Teksti:
Soili Solismaa, geologi
Päivi Kauppila, yksikön päällikkö

Kaivostoiminnassa syntyvää hienojakeista prosessijätettä, rikastushiekkaa, voidaan sen laadusta riippuen hyödyntää mm. rikastushiekka-altaiden pato- ja peittorakenteissa, maanalaisissa kaivostäytöissä ja teiden pohjarakenteissa. GTK on ollut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana mukana edesauttamassa rikastushiekan hyötykäyttöä tutkimalla ja antamalla arvionsa rikastushiekan ominaisuuksista ja soveltuvuudesta kuhunkin hyötykäyttötarkoitukseen. Rikastushiekkojen ympäristökelpoisuus määritellään niiden sisältämien mineraalien ja niistä liukenevien aineiden muodostamien riskien perustella. Kaikki […]

Lue lisää »

4.12.2018

Geoblogi: Syviin vesiin kuivin jaloin

Teksti:
Hannu Panttila, geologi

Saattoporan lopetettu kaivos on kiehtonut minua jo jonkin aikaa tutkimuskohteena. Interreg Min-North – projektissa olenkin päässyt tutustumaan siihen lähemmin. Vaikuttaa siltä, että sieltä löytyy nyt ja tulevaisuudessa tutkimusaiheita GTK:n eri yksiköille. Minua kiinnostaa muun muassa millaista vettä on Saattoporan noin 80 metriä syvän ison montun eri syvyyksillä. Mutta miten sieltä voisi saada näytteitä on sitten […]

Lue lisää »

8.11.2018

Geoblogi: Batteries within – Have you ever wondered what a battery looks like inside? We did!

Teksti:
Alan R. Butcher, Professor
Jukka Kuva, Research scientist

In the last few days, we have been imaging a number of devices with GTK’s X-ray tomography system in Espoo to gain an insight into how batteries are constructed. Left: Non-rechargeable 1.5 V AA-battery. Right: Rechargeable 1.5 V AA-battery (1300 mAh). It seems that, by viewing them virtually in 3D, there are no two batteries […]

Lue lisää »

24.10.2018

Geoblogi: TULANETin laboratorioyhteistyö avaa GTK:lle uusia mahdollisuuksia

Teksti:
Marja Lehtonen, erikoistutkija

Tutkimuslaitosten yhteenliittymä TULANET aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. TULANETin muodostavat Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Geologian tutkimuskeskus GTK, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus Luke, Maanmittauslaitos MML, Suomen ympäristökeskus SYKE, Säteilyturvakeskus STUK, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja Työterveyslaitos TTL. TULANETin tarkoituksena on vahvistaa tutkimuslaitosten roolia tiede- ja tutkimuspolitiikassa sekä edistää päätöksentekoa tukevaa asiantuntijatyötä. TULANETin puheenjohtajuus kiertää […]

Lue lisää »

12.10.2018

Geoblogi: IPCC Special Report 2018 – miten tästä eteenpäin GTK:ssa?

Teksti:
Samu Valpola, Turvevarannot-tulosyksikön päällikkö

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi odotetun ilmaston lämpenemistä käsittelenvän raporttinsa 8.10. Yli 90 kirjoittajaa ja toimittajaa yli 40 maasta, yli 6000 tieteellistä viitettä, puhumattakaan niistä tuhansista tutkijoista ympäri maailmaa, joiden kontribuutiota työssä on käytetty, tuotteena asiakirja, joka on ensi joulukuisen Katowicen ilmastokokouksen tieteellinen perusta. Asiaa vähänkään seurannutta raportin sisältö ja tulokset eivät sinänsä yllätä. Yllätys ei […]

Lue lisää »

3.10.2018

Geoblogi: Suolla ken askeltaa, ken turpeet tunnistaa?

Teksti:
Tuija Vähäkuopus, geologi

GTK on tehnyt tavoitteellista, systemaattista turvetutkimusta jo 1970-luvulta lähtien. Tähän mennessä soita on tutkittu jo 2,3 miljoonan hehtaarin verran Suomen reilusta 9 miljoonasta suohehtaarista. Vuosittainen tavoite on vaihdellut öljykriisin innoittamasta 100 000 hehtaarista nykypäivän 20 000 hehtaariin. Parhaimmillaan turvetutkijoita ja tutkimustyöntekijöitä on ollut vuosittain noin pitkälle toistasataa henkilöä soilla, kun esimerkiksi tänä vuonna tutkija-tutkimustyöntekijä -työpareja soilla […]

Lue lisää »